keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Painosta ja vähän muustakin

Viime postauksen jälkeen en ole tainnut kehittää mitään uutta stressaamisen aiheta. Ei kun oottakaas, olenhan minä jo hieman alkanut miettiä niskaturvotus+veriseulan tuloksia. Että mitä, jos..

Neuvolassa käytiin viime viikolla. Mieskin pääsi mukaan. Käynti oli lyhyt eikä mitään uutta tainnut tulla esiin, mutta sainpahan lähetteen nt-ultraan, joka on ensi viikolla. 

Viimeisen viikon aikana vatsa on alkanut selvästi työntyä esiin. Varsinkin iltaisin housuja on tuskaista pitää kiinni, kun vatsa on niin turvoksissa. Keskivartaloni näyttää silmiini todellakin pyöristyneeltä, mutta tuskin sitä kukaan ulkopuolinen vielä huomaa. Painoakin on tullut alkuraskauden aikana n. 2 kg lisää (54kg->56kg). Johtunee siitä, että etovaa oloa poistaakseni olen yksinkertaisesti syönyt normaalia useammin. Aikaisemmin noudatin myös vähähiilihydraattista ruokavaliota, en varsinaisesti karpannut, mutta olin jättänyt ruokavaliosta pois pastan, perunan, riisin, leivän ja murot. Nyt leipä ja murot ovat tehneet come backin ruokavaliooni. Myös aiemmin syömäni rahkat ovat vaihtuneet jogurttiin.
Edelleen jatkuvan väsymyksen vuoksi salikäynnit ovat vähentyneet normaalista 3-4 kerrasta viikossa 1-2 kertaan eikä treenitehokaan ole ollut entisensä. Saa kai sitä alkuraskaudesta paino muutaman kilon noustakin, vaikkei kaikilla taida niin käydä.

Nyt siis menossa rv 10+4. Iho näyttäisi nyt vähän asettuneen alun leukafinniarmeijan hyökkäyksen jälkeen. Rinnat ovat edelleen arat. Nyt vaan odotellaan ensi viikon ultraa toivoen, että kaikki olisi hyvin.
Hieman olen pohdiskellut kotidopplerin ostamista, mutta voipi olla, että meikäläisen mielenlaadulla se aiheuttaisi enemmän stressiä kuin iloa. Onko muilla kokemusta kotidopplereista - puolesta tai vastaan?

1 kommentti:

  1. Täysin samat mietteet taas :) Täällä nyt 9+2. Painoa tullut koko aikana kilo, vyötäröön nyt reilun viikon aikana +4cm... Liikuntaa ei kyllä ole reipasta kävelyä lukuunottamatta ollut nimeksikään. Meillä ultra vajaan 2 vkon päästä. Voi kun teillä on jo kohta kivat hetket käsillä, vaikka tietty varmaan jännät :) Mutta reippain mielin vaan!!! Tsemppiä!
    PS. Itsekin olen miettinyt tuota kotidoppleria... niinpä, aiheuttaiskohan enemmän huolta vai iloa...?!

    VastaaPoista