sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Vuosi plussasta

Vuosi sitten tähän aikaan saimme maailman ihanimman yllätyksen: plussan raskaustestiin. Vuosi sitten takana oli raskas syksy kahden epäonnistuneen IVF-hoidon vuoksi, ja olin itse hyvin synkillä mielillä tulevaisuuden ja raskautumisen suhteen. Niinpä onkin uskomatonta, että tällä hetkellä lattiallamme ähisee neljän kuukauden ikäinen ihanuus, joka opettelee kovasti kääntymään selältä vatsalleen. Olen niin äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen siitä, että tämän ihmeen olemme saaneet kokea!

Meidän neljän kuukauden ikäinen ihmeemme ei ole mikään ihan pikkuvauva enää, painoa on jo lähemmäs 7,5 kiloa ja pituutta 66 cm. Neuvolassa kaikki ok, terveysasemallamme oli näemmä lastenlääkäri tutkimassa. Kertoi, että kielto vauvojen istuttamisesta on ihan huuhaata, mikä tuli itselleni uutena tietona. Soseiden suhteen saimme vapaat kädet päättää itse, milloin haluamme aloittaa. Täytyypä tuota miettiä vielä. Ensi kuussa voisi maistelun varmaankin aloittaa tai aiemminkin, mikäli yöllä heräillään tiheään. Viimeisen viikon aikana poika on onneksi yhtä yötä lukuunottamatta herännyt tavalliseen tapaansa kahdesti.

Tällä viikolla poika on oppinut kiljahtelemaan kimeällä äänellä ja selvästi itse pitää kuulemastaan (vanhempien mielestä välillä vähempikin riittäisi :). Kääntymistä harjoitellaan nyt selvästi, mutta ihan omin päin se ei vielä suju, paitsi vatsalta selälle, mutta sepä ei taida olla taito sinänsä. Vatsalla ollessa poika nostaa peppua välillä ylös kuin olisi lähdössä kovastikin liikkeelle eteenpäin.
Mahtuupa tälle viikolle sellainen kummajaisuus, että poika oli ensimmäistä kertaa elämässään vuorokauden kakkaamatta :) Ja se on ihme, sillä tähän mennessä päivässä kakkavaippoja on ollut yleensä useampi. Vahinko otettiin kuitenkin takaisin tekemällä seuraavana päivänä kerralla megatuotos, minkä seurauksena kakkaa löytyi vaipan lisäksi valtoimenaan selästä ja mahan puolelta. Kauhulla odotan sitä kertaa, kun sama tapahtuu jossain muualla kuin kotona ;)

Omaa napaa sen verran, että olen saavuttanut tavoitteeni päästä 56 kg:n jouluun mennessä, mihin olen varsin tyytyväinen. Mutta ei tämä kroppa kuitenkaan ihan entisellään ole, mutta eipä ole tarkoituskaan! 

2 kommenttia:

  1. Onnea painotavoitteen saavuttamisesta! :) Itselläni on tavoite vielä valovuoden päässä, huokaus ;)

    Ääni alkaa täälläkin löytyä, poika huutelee hurjasti. Onneks meillä ei ole naapureita :D Ja onpa kiva kuulla, ettei tarvii niin paljon huolehtia tuosta istumisesta, tämä kun tykkää kovasti istuskella sylissä, ja sitteristäkin pitää nähdä entistä paremmin.

    Iloisia joulunaluspäiviä sinne teille! ♥

    VastaaPoista
  2. Joo, meilläkin pitäis nähdä aina vaan paremmin ympärille, joten siirsin Baby Björnin sitterin istuvimpaan asentoon. Sylissä ei aina istuminen riitä vaan pitäisi saada tulla kannatelluksi seisaallaan :)

    VastaaPoista