maanantai 12. tammikuuta 2015

Raskauskuulumisia

Huhheijaa, olen päivittänyt raskauskuulumisia viimeksi marraskuussa. Ihan tasapuolisuuden nimissä pitää ottaa itseä niskasta kiinni, jotta tulevaisuudessa muistan pienemmänkin odotusajasta jotain, isoveljen raskausaikana taisin useimmiten melkein viikottain jotain kirjoitella.

Nyt on menossa rv 25+5, ja juuri Lilypie-tickeristä huomasin, että laskettuun aikaan on 100 päivää! Mihin ihmeeseen tämä aika on oiken mennyt? Muutama viikko, ja alkaa viimeinen kolmannes. Tosin en edes tiedä, milloin viimeisen kolmanneksen katsotaan alkavan, ja muutenkin tuntuu, etten ole yhtä paljon perillä raskauden ja sikiön kehittymiseen liittyvistä asioista kuin esikoisen odotusaikana. Totuus toki on, että parivuotiaan äitinä ei yksinkertaisesti ole samalla lailla aikaa keskittyä raskauteen kuin esikoista odottaessa, mutta tuntuu, että täytyisi tässä silti jotenkin paremmin alkaa ainakin henkisesti valmistautumaan pienokaisen tuloon.

Raskausajan vointi on ollut pääasiassa varsin hyvä, varsin samanlainen kuin esikoista odottaessa. Pienet vaivat ovat toistaiseksi olleet samoja: öisiä suonenvetoja ja lisäraudan aiheuttamaa ummetusta. Supisteluja en ole vielä kokenut nimeksikään. Viimeksi olen tosin näihin aikoihin kirjoittanut energisyydestäni, mutta sitä en valitettavasti tässä raskaudessa pysty toistamaan, väsymystä on ollut ilmassa ja tuntuu, ettei oikein mikään uni riitä virkistämään minua. Enkä todellakaan tällä hetkellä ehdi käymään missään spinningeissä! Voi taivas, kuinka rapakunnossa sitä tämän raskauden jälkeen tulenkaan olemaan! Ihme kyllä paino on noussut melkeinpä täsmälleen samaa tahtia nyt kuin viimeksikin, mutta lihakset on kyllä kutistuneet olemattomiin.

Masu kasvaa ja potkuja tuntuu nykyisin varsin mukavasti. Ehdin jo vähän kärsimättömänä odotella potkujen alkamista, vaikka ekat liikkeet taisinkin tuntea joskus 18.raskausviikolla. Sellaisia käteen tuntuvia potkuja olen tuntenut kuitenkin vasta muutaman viikon, joten edessä oleva istukka mitä ilmeisimmin vaimentaa tuntemuksia tai sitten vaan vertailen siihen, miltä potkut tuntuivat viimeksi loppuraskaudessa. 
Äitiysvaatteisiin siirryin joskus rv 18-19 tietämillä, viimeisimpänä heräsin joskus viikko ennen joulua siihen, että en mitenkään mahdu talvitakkeihini enää. Kävikin ihan hyvä tuuri, kun samaisena päivänä H&M:llä oli alkanut alennusmyynnit ja sain kotiutettua äitiysparkan kahdella kympillä.

Esikoiselta on säästynyt lähes kaikki vauvakamppeet, joten mitään erityisempiä hankintoja ei pitäisi olla tehtävänä. Ja viime kerrasta tiedän nyt paremmin, etteivät kaupat sulje oviaan synnytykseni jälkeen, joten myöhemminkin pääsee puutteita korjaamaan. Vähän olen pohdiskellut tuplarattaiden hankintaa, mutta toisaalta eivät välttämättä ole enää tarpeelliset tällä ikäerolla, joten voi olla, että aluksi hankitaan sisaruslauta nykyisiin yhdistelmärattaisiin.

Joulua ennen kävin kolmannessa neuvolassa (pikainen rutiinikäynti jälleen), minkä jälkeen laitoin äitiyspäivärahapaperit Kelaan. Äitiyspakkauksen suhteen vielä emmin. En ollenkaan innostu vuoden 2014 äitiyspakkauksen vaatteista, ja kun kerran pojalta on jäljellä tarvikkeet kynsisaksista makuupussiin, niin saatan nirsoilla ja ottaa pakkauksen rahana, sillä vaikuttaa aika lailla siltä, ettei vuoden 2015 pakkausta tulla ihan lähiaikoina julkaisemaan.

Minun on vieläkin vaikea uskoa, että olen raskaana, ja meille on kovaa vauhtia tulossa vauva keväällä. Pelkään vieläkin pahinta ja olen huolissani milloin mistäkin, mikä on valitettavasti osaltaan heikentänyt raskaudesta nauttimista. Toisaalta muistelen, että kyllähän minulla poikaakin odottaessa oli (näin jälkikäteen ajateltuna) kaiken maailman huolia pitkin matkaa.
En pidä mitään itsestäänselvyytenä, mutta älyttömän kiitollinen ja onnellinen olen tästä kasvavasta mahasta ja sen sisällä olevasta elämästä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti