perjantai 8. toukokuuta 2015

Kaksviikkoinen

Täällä menee aika hyvin!

Neiti on nyt kahden viikon ikäinen ja toistaiseksi varsin rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Nukkuu, syö, kakkaa. En muistanutkaan, että vastasyntyneet nukkuvat näin paljon! Olen ollut yllättävän virkeä itse, kun vertaa esikoisen syntymään. Kai sitä oli esikoisen synnyttyä niin sekaisin kaikesta uudesta, että uudenlainen kaaos vei kaikki voimat. Nyt on kyllä auttanut se, etteivät baby blues -hormonit jyränneet synnytyksen jälkeen yhtä voimakkaasti kuin viimeksi, ja olen osannut nukkua, kun vauva nukkuu ja säilyttänyt ruokahaluni, ja ylipäänsä osannut suhtautua vauvaan paljon varmemmin kuin viimeksi. Yksi iso asia on ollut se, että imetys sujui nyt heti alusta lähtien hyvin, kun pojan kanssa kipuilimme sen kanssa aluksi, mikä aiheutti minulle tuolloin suurta huolta vauvan riittävästä ravinnonsaannista, tosin näin jälkikäteen ajateltuna ihan turhaan. Tosin kun maito oikein kunnolla kolmantena päivänä synnytyksestä nousi, ja vauvan oli vaikea saada imuotetta jättipinkeästä tissistä, niin hetkellinen epätoivon häivähdys koettiin nytkin, varsinkin kun kätilö toi vihaamani rintakumin avuksi ongelmaan. Tällä kertaa selvisin kuitenkin vain vuorokauden mittaisella rintakumiepisodilla, ainakin näin nyt toivon.

Vauva nukkuu aika mukavasti, sellaisia kolmen-neljän tunnin pätkiä öisin, yhden kerran jo kuudenkin tunnin pätkän yöllä, jolloin tietenkin itse heräilin jo useamman kerran ja mietin, että herätänkö vauvan syömään :) Mutta siis pääasiassa sellainen kolmen tunnin vauva taitaa olla, tosin syö isoveljeään paljon nopeammin, mitään puolen tunnin-kolmen vartin imetyssessioita ei ole tällä kertaa tarvinnut tehdä. Ja vauvan paino on siis kuitenkin noussut ihan hyvin, nyt ollaan pari sataa grammaa syntymäpainon (3,5 kg) yli. Ja pissa-kakkavaippaa tulee ihan mukavasti, oi näitä äitiyden iloja! ;)

Itse olen toipunut synnytyksestä mielestäni hyvin. Onhan se mukava, kun painoa on nyt 11 kg vähemmän kuin synnärille lähtiessä. Toki tässä on vielä matkaa lähtöpainoon, mutta otetaan nyt ekaksi tavoitteeksi vitosella alkava paino itselle.
Synnytyksessä minulle tehtiin episiotomia, ja eka viikko synnytyksen jälkeen oli aika tuskaista ja turhauttavaa, kun en voinut lainkaan istua ja käveleminenkin oli vähän niin ja näin, mutta sitten helpotti nopeassa tahdissa, ja vauvan ollessa 8 päivän ikäinen käytiin ekalla vaunulenkillä ja nyt voin jo istua kovallakin alustalla. Jälkivuotokin alkaa onneksi olla aika vähäistä eli pikku hiljaa mennään normaalimpaan suuntaan.

Isoveli on ottanut pikkusiskon vastaan todella hyvin, ei taida vielä tajuta, että neiti on tullut tänne jäädäkseen. Mutta toistaiseksi hyvä näin! Onhan tässä nyt taas ihan eri lailla hommaa ja säätämistä, mutta toistaiseksi olen selvinnyt ilman suurempia hermojen menetyksiä. Imettäessä isoveli lukee kirjoja tai tekee palapelejä, mutta ihmisten ilmoille lähteminen on ollut toistaiseksi aika vähäistä silloin, kun olen yksin molempien lasten kanssa. No, pikku hiljaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti