keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Vitosella, nelosella

Otsikko valikoitui, kun muistin, että olen samalla otsikolla tehnyt postauksen aikoinaan, kun poika oli vauva. No, nyt mennään samoissa, sillä oma paino alkaa taas vitosella ("jee", enää pitäisi saada neljä-viisi kiloa pois) ja eilisessä neuvolassa tytöllä oli painoa 4,1 kg ja rapiat.

Edelleen menee ihan mukavasti. Toissa yö tosin oli ensimmäistä kertaa huono meidän mittapuulla. Jo illalla tyttö oli jotenkin levoton ja hereillä paljon pidemmän aikaa kuin yleensä. Viiden aikaan tyttö heräsi ähisemään vatsavaivoja, kakkasi, mutta kivuliaan oloinen itkuisuus jatkui eikä siihen auttanut syöminen eikä mikään. Lopulta tyttö rauhoittui, kun laitoin hänet vatsalleen nukkumaan. Huono äiti pisteet tästä.
Mietin, että mikä moiset vatsavaivat nyt sitten aiheutti? Aloitin d-vitamiinin tytölle vasta pari päivää sitten (huono äiti pisteet tästäkin) ja näin alkuun vain 1-2 tipalla/vrk, niissä ehkä syy? Toisaalta söin edeltävänä päivänä mansikoita, olisiko niillä vaikutusta? Mene ja tiedä, ihan salatiedettä tämä välillä tuntuu olevan. Olen silti tällä kertaa yrittänyt olla ennalta viisas ja jättänyt ruokavaliostani  toistaiseksi nämä yleisimmät vauvoille vatsanväänteitä aiheuttavat ruoka-aineet, kuten leivän, suklaan, paprikan ym. ja mielestäni onnistunutkin aika hyvin tai ainakaan vauva ei ole tätä ennen ollut kovinkaan itkuinen.Eilisen päivän söin suunnilleen pelkästään kaurapuuroa välttääkseni uuden samanlaisen yön, ja kas kummaa, neiti nukkuikin kaksi neljän tunnin pätkää. Sattumaa vai ei?

Mitään päivärytmiä meillä ei vielä todellakaan ole, mutta tyttö on kyllä ruvennut olemaan hereillä aiempaa enemmän. Olen pyrkinyt siihen, että aamuisin herättäisiin kaikki suunnilleen samoihin aikoihin, jotta unipainetta kertyisi sitten iltaan ja saisin tytönkin yöunille ihmisten aikoihin, kun poika kuitenkin herättää meidät viimeistään seitsemältä. Toki välillä tehdään myös niin, että mies hoitaa pojan aamutoimet ennen töihin lähtöään, jos olen vielä sopivasti vauvan kanssa nukkumassa.
Toistaiseksi molemmat lapset ovat nukkuneet päikkäreitä yhtä aikaa joka päivä, joten olen saattanut itsekin ummistaa silmäni hetkeksi. Toisaalta se on sitten se ainoa hetki päivästä, jolloin ehtii tehdä asioita ihan rauhassa, joten pitää päättää, meneekö uni muiden hommien edelle. Tänään valitsin näemmä blogin päivityksen :) 


2 kommenttia:

  1. Oon käynyt täällä joskus, mutta jostain syystä aina jäänyt lisäämättä lukulistalle. Nyt ei jää. :)

    Ja todellakin on salatiedettä ihan kaikki, mikä liittyy vauvan uniin, heh. Kaikkeen muuhun voit vaikuttaa, mutta universumi on vähän hankala vastus ja planeetat menee väärään asentoon harva se viikko...

    VastaaPoista
  2. Älä muuta sano, ja just kun luulee löytäneensä jotain lainalaisuuksia, niin homma kääntyy päälaelleen!

    VastaaPoista