perjantai 15. huhtikuuta 2016

Perjantai: Iltavilli

Meidän tytöstä on valoisien iltojen myötä kuoriutunut varsinainen iltavirkku. Siinä missä pari kuukautta sitten tyttö oli väsynyt ja kärttyinenkin jo ennen kahdeksaa, niin nyt kierrokset leikeissä lisääntyvät sen mukaan, mitä pidemmälle ilta etenee! Tyttö ei nykyisellään oikeastaan edes vaikuta iltaisin väsyneeltä: hän on hyväntuulinen, ei hieroskele silmiä eikä haukottele, ja keskittyy omiin leikkeihinsä melkeinpä parhaiten iltapuuron jälkeen. En tiedä, kuinka kauan iltavirkkuilu jatkuisi, mutta viimeistään yhdeksältä vihellän kyllä pelin poikki, ja vien tytön nukkumaan. Eikä nukahtamiseen mene edes kovin kauan sitten, kun hänet sänkyyn vie  (laulan hänelle unilaulun ja jään hetkeksi hyräilemään, mutta en odota vieressä nukahtamista) eli kyllähän hän tosi asiassa on jo väsynytkin.
Tyttö nukkuu vielä kahdet päikkärit, mutta viime aikoina olen yrittänyt aikaistaa tai lyhentää jälkimmäisiä niin, ettei ainakaan viiden jälkeen enää nukuttaisi. Mutta aika hankala tuntuu olla luontaiseen rytmiin puuttuminen. Tällä hetkellä meillä asuu nimittäin iltavirkun lisäksi myös neiti aamuvirkku! :) (tai noh, ei kyllä varsinaisesti naurata!).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti