keskiviikko 31. elokuuta 2011

Itsesuggestiolla lapsettomuutta?

Rowanin blogia lukiessani tulin miettineeksi jälleen kerran sitä, kuinka erilaista suhtautumiseni lasten "hankkimiseen" verrattuna moniin ystäviini on ollut jo pitkän aikaa ennen kuin lapsia on suunniteltu tai edes potentiaalista isäkandidaattia ollut näköpiirissä.
Olen aina tiennyt haluavani lapsia. Olen kuitenkin jo pitkään ollut tietoinen siitä, että ei niitä kaikille noin vain tule.

Muistan jo teini-iässä ottaneeni tosissani äidin kommentin siitä, että liiallinen laihdutaminen voi aiheuttaa lapsettomuutta ja uskon sen pitäneen minut jonkinlaisessa kontrollissa laihdutusajatusten suhteen, vaikka muuten olinkin (olenkin?) aikamoinen perfektionisti.
Olen myös ollut varovainen sukupuolitautien tarttumisen suhteen, koska tiedossa on ollut klamydian mahdollisesti munatorvia vahingoittavat vaikutukset. Olen käynyt muutamaankin kertaan klamydiatestissä juuri tästä syystä, vaikka mitään todellista tarttumisvaaraa ei edes muistaakseni ole ollut. Aika sekopäistä. Ja nämä siis kauan ennen lapsihaaveita.
Muistan, etten oikein halunnut mennä katsomaan Onnen varjot-elokuvaa, koska aihe vaikutti niin rankalta. Ja sehän oli leffassa joskus viis vuotta sitten?!
Välillä tulee sellainen fiilis, että noinkohan olen ennakkohermoilulla manannut itselleni koko lapsettomuusongelman. Jos olisi etukäteen suhtautunut asiaan yhtä huolettomasti kuin ne "hups, käytettiin keskeytettyä yhdyntää ja kerran mies tuli vahingossa sisään ja sit mä olinkin jo raskaana" niin olisiko tilanne toinen?
Pitäisihän minun tietää, että ei olisi. Still I wonder..

Oireettomuus jatkuu edelleen. Tai no, loppukevennyksenä voin mainita, että ovislimaisuutta on ollut koko viikon. Tähän olisi kai pitänyt laittaa eritevaroitus.

tiistai 30. elokuuta 2011

KP 7. Pistospäivä nro 5. Ultraa ja oireita.

Otsikosta päivän aiheeseen.
Puregonia olen pistänyt neljänä iltana, tänään tulossa viides pistos.
Puregon on siis (rekombinantti) FSH:ta, joka on välttämätön hormoni normaalinkin follikkelin kasvun ja kypsymisen kannalta. IVF-hoidossa sitä käytetään, jotta saadaan aikaan useiden follikkeleiden samanaikainen kypsyminen. 
Eilisestä lähtien mukaan tuli Puregonin lisäksi myös Cetrotide-injektio, jonka tarkoitus on toimia ns. jarrulääkkeenä eli ehkäistä ennenaikaista ovulaatiota.

Oireita edelleenkin nolla. Mieliala ei vaihtele sen enempää kuin normaalistikaan, onneksi :D . Vatsaa ei turvota (vielä). Olen normaalipainoinen (BMI~21), joten kai sen huomaisi?  Kävin tänään salilla ja ihan normaalitahtiin pystyin liikkumaan.  
Edelliset huomioonottaen odotukset eivät olleet kovin korkealla, kun menin tänään ensimmäiseen follikkeliultraan. Yllätyksekseni tilanne oli kuitenkin ihan hyvä!  Molemmissa munasarjoissa näkyi 2-3 kpl isompaa, n. 13 mm:n follikkelia, lisäksi muutama vähän pienempi n. 10 mm:n follikkeli sekä joitakin vielä pienempiä. Lääkärin mukaan follikkeleita oli nyt sopiva määrä ja Puregon-annosta itse asiassa pienennettiin vähän.
Kohdallani on ollut normaalia suurempi riski ns. munasarjojen hyperstimulaatioon eli liialliselle vasteelle hormonilääkityksille. Tämä johtuen siitä, että yhdessä kierrossa keväällä minulle kokeiltiin Femaria ja siitähän innostui useampi follikkeli kasvamaan niin, että jouduin käyttämään Cetrotidea jarrulääkkeenä ja koko kierto meni mönkään. Lääkärin mukaan tällaista ei Femarilla juuri ikinä ollut tapahtunut. 

Näillä siis eteenpäin. So far so good. Jos kaikki menee odotetusti, niin punktio tapahtuu ensi viikon alussa. Pessimisti ei pety, joten psyykkaan itseäni myös siihen vaihtoehtoon, että jotain voi vielä mennä pieleen ennen punktiota. Ja entä jos punktioon päästään: mitä sen jälkeen? En halua vielä ajatellakaan. Tällä hetkellä pelkään eniten sitä, ettei yksikään munasolu hedelmöity.

Itse punktiota en ole osannut etukäteen pelätä. Olen lueskellut ihmisten kokemuksia siitä ja niitä on niin laidasta laitaan, että parempi kai mennä toteamaan itse eikä turhaan hermoilla etukäteen?




 

maanantai 29. elokuuta 2011

Sanojen valintaa

Pohdinpa tässä aikani kuluksi, onkohan tuo tekstini "Alicen seikkailuja lapsettomuushoitojen ihmemaassa" sittenkään kovin osuva?
Seikkailu sanana tuo positiivisen mielleyhtymän, googlattuna sanakirja toi seuraavaa: "mielenkiintoinen tai jännittävä matka tai tapahtuma". Noh, voi kai tätä matkaa noillakin sanoilla kuvata. Ennemmin tosin tulisi muutama negatiivinen adjektiivi mieleen...
Mutta koska olen päättänyt pitää yllä positiivista virettä, niin antaa jäädä toistaiseksi!

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Katse hetkeksi taaksepäin

Laitoin äsken kolmannen Puregon-piikin. Piikittämiseen suhtaudun varsin neutraalisti. Neula on niin pieni, ettei se tunnu missään. Eikä tässä olla ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä", tällä viittaan siihen, että jo aiempia kiertoja on tuettu hormoniavusteisesti.
Mitään oireita ei Puregonista ole toistaiseksi tullut. Olin odotellut, että ainakin vähän jo vatsa pömpöttäisi. Tarkoittaako tämä sitten sitä, että kasvua ei ole tapahtunut vai pitäisikö tässä vaiheessa mitään edes huomata? Se selviää ylihuomenna, kun menen seuraavaan ultraan.

Palaan ajassa hiukan taaksepäin.
Raskautta on toivottu siis pian vuoden verran. Luulin olevani etukäteen viisas, kun jo noin vuoden ennen yrityksen aloittamista jätin e-pillerit pois ajatuksena, että kierto ehtii tasaantua ennen kuin yritys aloitetaan. Tästä ei seurannut kovin paljon hyvää, koska jo ennen kuin yritys oli edes aloitettu, hermoilin ajoittain epäsäännöllistä kiertoani (30-45 päivää) ja muutamassa kierrossa yritin bongailla ovulaatiotakin.
Kun sitten kaikki ehkäisy jätettiin pois viime lokakuussa, päätin että en ainakaan ensimmäisissä kierroissa rupea sen tarkemmin ovulaatiota etsimään, mitä nyt limoja ja muita vastaavia yritin seurailla. Vuodenvaihteessa otin mukaan ovulaatiotestit ja sain kyllä ovulaatioon viittaavaan LH-piikin tikkuun yleensä kp15-16 paikkeilla, mutta harmikseni huomasin, että tiputteluvuoto alkoikin aivan liian aikaisin LH-huipun jälkeen, jopa 5 päivää sen jälkeen.
Senpä vuoksi hakeuduin ja sain miehenikin mukaan yksityiselle lapsettomuusklinikalle, jotta saisimme käsityksen siitä, onko aihetta huoleen. Hieman hölmöksi kyllä tunsin itseni, kun yritystä oli tässä vaiheessa takana vasta 4 kuukautta. Heti alkuun tehtiin perustutkimukset: kilpirauhaskokeet, prolaktiini ja LH&FSH-arvot normaalit, progesteroniarvo  osoitti ovulaation tapahtuvan, munatorvet auki ja miehelläni sperma suurinpiirtein "parasta laatua". Ultrassa havaittiin, että munasoluja on hieman normaalia enemmän, mutta ei PCO-tyyppisesti. Ainoaksi mahdollisesti ongelmia aiheuttavaksi havainnoksi jäi se, että munasolu ja kohdun limakalvon kasvu eivät kulje ihan käsi kädessä niin, että kohdun limakalvo on useammassa kierrossa ultrassa havaittu olevan liian ohut suhteessa follikkelin kokoon. Tämän vuoksi jo useammassa kierrossa, laskujeni mukaan neljässä kierrossa, on käytettu Luveris-nimistä injektiota, joka on "rekombinanttia luteinisoivaa hormonia (LH)" ja tällä on saatu hyvä vaste kohdun limakalvon ongelmaan ja olosuhteet raskautumista ajatellen ultrassa näyttäneelt hyviltä.
Mutta raskautta ei ole kuulunut. Kertaakaan en ole edes haamua onnistunut testiin saamaan.
Joten tässä ollaan. Missä vika? Sen selvittämiseksi päädyimme kokeilemaan IVF-hoitoa.

Mutta nyt katse eteenpäin. Lähiviikot tuovat toivottavasti vastauksia kysymyksiin. Kovasti pelkään, että munasolut ovat jotenkin viallisia. Vai eikö hedelmöittymistä tapahdu? Tai onko ongelma alkion kiinnittymisessä? Siihenhän ei kai kovin paljon apua ole tarjolla.

Blogin aloitin, jotta voin pitää jonkinlaista päiväkirjaa hoidon kulumisesta, kenties saada vertaistukea ja toisaalta oman kokemukseni kautta jaettua tietoa eteenpäin.

Kommentit ovat tervetulleita :)

perjantai 26. elokuuta 2011

Miten tähän on tultu?

Olin suunnitellut, että aloitan raskausyritystä/lapsettomuutta käsittelevän blogin vasta, kun yritystä on takana vuosi (salaa toivoen, ettei tähän koskaan olisi tarvetta ryhtyäkään). Tämä virstanpylväs ohitetaan lokakuussa, mutta jo tänään päätin, että nyt on minun vuoroni jakaa ajatuksiani. Olen jo usean kuukauden ajan aktiivisesti seurannut taustalla muiden aiheeseen liittyvä blogeja.
Miksi en sitten odottanutkaan vuotta?
Tänään on KP 3. Aloitan tänään piikityksen Puregonilla, jotta munasoluja saadaan kasvatettua tulevaa IVF-hoitoa varten. Miten tässä ollaan jo nyt, kun yritystäkään ei ole takana "virallista" vuotta? Kerron siitä jatkossa enemmän.