maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kyllä maalla on...

..aika rasittavaa tällä hetkellä. Oltiin juhannus mökillä enkä voi sanoa kovin paljon mökkilomalla rentoutuneeni. Mökki nyt ei ole lainkaan suunnilteltu pientä tutkimusmatkailijaa ajatellen, joten sisällä ollessa saa koko ajan olla varuillaan, että missä se pikkumies nyt menee, mitä vetää alas, minne kaatuu, kun ei raukka osaa vielä kunnolla tulla alas seisomasta. Ulkona oleskelu onnistuu toki hyvällä säällä, kun levittää viltin pihalle tai pistää kumialtaaseen vettä (ihan hitti muuten!), mutta sielläkin täytyy varoa aurinkoa ja kaiken maailman pörriäisiä. Ja kun ei ole juoksevaa vettä, niin pepun pesu on mitä on eikä hankalassa maastossa voi edes käydä vaunulenkillä, ja ruokien lämmittäminenkin on hankalaa, kun ei ole mikroa jajajaja.. Teenköhän mä nyt ihan mukavista asioista vähän liian vaikeaa? ;)

Meillä mennään jo pitkällä kymppikuukautta. Tämä vaihe on tosiaan aika vaativaa aikaa äidille, kun poika on koko ajan seisaallaan jossain tukea vasten, mutta ei itse pääse alas, joten täytyy aika lähellä olla, ettei koko ajan pää kolahtelisi joka paikkaan.  Silti ihan ei olla naarmuitta vältytty. Mummo tossa tokaisikin, että tahtoa on enemmän kuin taitoa, no niinpä! Viime viikolla poika tosin seisoi hetken jopa ilman tukea, mutta taisi olla vahinko :)

Öihin seisoskelu ei ole kuitenkan vaikuttanut vaan meillä nukutaan edelleen hyvin, myös muualla kuin kotona. Aamuisin poika yleensä löytyy seisomasta pinnasängystään, mitä ennen sängystä on saattanut kuulua erilaista puhepulputusta ja päristelyä jo pidemmän aikaa. Huvittava ajatus, kun poika monesti jutella pälpättää kaikenlaista, niin jostain lehdestä vasta luin, että vauva luulee aikuisten ymmärtävän tätä puhettaan :) Vielä ei siis meillä ole kuultu mitään varsinaisia sanoja, lähinnä jotain, mikä muistuttaa puhetta.

Liekö vauvauinneilla ollut vaikutusta vai muuten vaan, niin vesi on kyllä pojun lempparijuttuja tällä hetkellä. Kotona kylvyssä ja mökillä kumialtaassa poika viihtyisi vaikka kuinka pitkään, ja itkuhan siinä meinaa tulla, kun leikki pitää jossain vaiheessa lopettaa. Veden kaataminen sankolla selkään saa pojan suorastaan kikattamaan eikä tuo pään kastelemisesta ole moksiskaan. Vauvauinneista on nyt kuitenkin kesäaikaan 10 viikon tauko, joten varsinaista uimista pitäisi kyllä käydä muistelemassa jossain maauimalassa tmv. tässä kesän aikana.

Aah kesä, ja kesäloma! Lasken, että itsellänikin alkaa kohta kesäloma, kun miehellä alkaa loma. Tiedossa on ulkomaanmatkaa ja Suomi-turneeta, mutta mökkeily - saapa nähdä! :)

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Kesää

Äh, mihin tämä aika oikein menee?! Tuntuu, että joka kerta tätä päivittelen, ja postaustahti sen kuin venyy. Eikä tässä voi kuin itseään syyttää, koska pojan nukkuessa nykyään varsin säännölliset päivä- ja yöunet, olisi omaa aikaakin käytettävissä. (Vai voisko syyttää kesää ja kauniita kesäiltoja, jolloin koneella istuminen ei ole ensimmäisenä mielessä?)

Katselin juuri kuvia ja videoita pojasta, ja ei voi kuin todeta, että minne se vauva meni? Jotenkin tuntuu, että vauvasta on tullut pikkupoika ihan viime viikkojen aikana. Tukka on kasvanut, juttu muistuttaa aikuisten puhetta (ätiäti, ississ, jadijadijaa), koko ajan täytyy nousta seisomaan pystyasentoon. Äidin iso, pieni poika. Paranee vanhetessaan! Meneillään on kyllä varsin ihana aika elämässä.

Jotenkin tuntuu, että viimeistään nyt alan taas olla oma itseni raskauden ja pikkuvauvakauden jälkeen. Kroppa on suunnilleen entisellään (paitsi tissit! nyt, kun imetystä on enää 3-4 kertaa vuorokaudessa, niin patalaput taitaa olla lopputulos? jesss. No ainakin 75E:stä palataan rankasti pienempään!), muisti ja aivot pelaavat mielestäni ihan mukavasti, voisin jopa kuvitella pärjääväni töissä ainakin hetken aikaa (mutten ole vielä menossa). Vapaa-aikaani arvostan aiempaa enemmän, mikä on johtanut siihen, että TV:n aukaisen enää todella harvoin, mielummin käyn lenkillä tai luen kirjoja. Kotoa lähteminen ilman lasta on helpompaa, kun lapsen ruokailuvälit ovat säännölliset eikä maitoja tarvitse enää miettiä, nykyään annan suosiolla korviketta. Maksimissaan kerran viikossa ehdin jonnekin ilman lasta, kun lenkilläkin käyn tämän mentyä nukkumaan, mutta onpa vaan ihania ne hetket, kun pääsee vaikka tyttöporukassa kunnolla juttelemaan tai kaverin kanssa leffaan.

Kesäiloa!