maanantai 25. toukokuuta 2015

Kello viiden ähinä

Neiti on jo kuukauden ikäinen! Time flies when you´re having fun! ;)
(No, on tässä vähemmänkin hauskoja hetkiä ollut kuukauden aikana, mutta positiivisen puolella ollaan reippaasti.)

Jonkinlaista päivän ja yön erotusta on mielestäni havaittavissa. Tytön saa nukahtamaan yöunille yleensä klo 22 mennessä. Hän herää yleensä klo 1 pintaan ja sitten joskus klo 4-5 välillä. Ensimmäisen syötön jälkeen hän nukahtaa saman tien takaisin, ja periaatteessa toisenkin jälkeen, mutta toisen syötön jälkeen alkaa myös kamala ähinä ja pöhinä sekä käsien vispaus, joka pitää minua hereillä. Vatsassahan selvästi tuolloin kiertää. Tyttö ei varsinaisesti itkeskele, mutta on levoton. Aika usein tässä vaiheessa tuleekin sitten kakka.. Mä niin odotan sitä aikaa, kun vauva ei enää kakkaile öisin, mutta en yhtään muista, milloin esim. poika lopetti tai harvensi yökakkailua. Parikuisena? Neiti on tähän mennessä kakannut joka yö, ja päivälläkin tuotosta kyllä tulee ihan kiitettävästi. No, tuon kello viiden ähinän jälkeen kyllä nukahdetaan jossain vaiheessa takaisin, ja yleensä jatketaan unia sitten ainakin siihen saakka, kun isoveli herää, tyttö yleensä pidempäänkin.
Siirsin tytön pari yötä sitten nukkumaan pinnasängyssä olevaan äitiyspakkauslaatikkoon, kun tähän asti tyttö nukkui välissämme. Arvoin vähän sen suhteen, että raaskinko siirtää omaan sänkyyn nukkumaan, onhan tuollainen tuhisija kainalossa niin suloinen, mutta uskoisin, että pitkällä tähtäimellä omassa sängyssä nukkuminen rauhoittaa öitä. Ja nukun kyllä itse paremmin, kun saan nukkua "leveämmin".

Tällä hetkellä tuntuu, että tällaisilla yöunilla pärjää ihan riittävän hyvin, kun ei tunnin välein tarvitse olla syöttämässä. Mutta nämä hommat ehtivät kyllä kääntyä päälaelle vielä monen monta kertaa!

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Vitosella, nelosella

Otsikko valikoitui, kun muistin, että olen samalla otsikolla tehnyt postauksen aikoinaan, kun poika oli vauva. No, nyt mennään samoissa, sillä oma paino alkaa taas vitosella ("jee", enää pitäisi saada neljä-viisi kiloa pois) ja eilisessä neuvolassa tytöllä oli painoa 4,1 kg ja rapiat.

Edelleen menee ihan mukavasti. Toissa yö tosin oli ensimmäistä kertaa huono meidän mittapuulla. Jo illalla tyttö oli jotenkin levoton ja hereillä paljon pidemmän aikaa kuin yleensä. Viiden aikaan tyttö heräsi ähisemään vatsavaivoja, kakkasi, mutta kivuliaan oloinen itkuisuus jatkui eikä siihen auttanut syöminen eikä mikään. Lopulta tyttö rauhoittui, kun laitoin hänet vatsalleen nukkumaan. Huono äiti pisteet tästä.
Mietin, että mikä moiset vatsavaivat nyt sitten aiheutti? Aloitin d-vitamiinin tytölle vasta pari päivää sitten (huono äiti pisteet tästäkin) ja näin alkuun vain 1-2 tipalla/vrk, niissä ehkä syy? Toisaalta söin edeltävänä päivänä mansikoita, olisiko niillä vaikutusta? Mene ja tiedä, ihan salatiedettä tämä välillä tuntuu olevan. Olen silti tällä kertaa yrittänyt olla ennalta viisas ja jättänyt ruokavaliostani  toistaiseksi nämä yleisimmät vauvoille vatsanväänteitä aiheuttavat ruoka-aineet, kuten leivän, suklaan, paprikan ym. ja mielestäni onnistunutkin aika hyvin tai ainakaan vauva ei ole tätä ennen ollut kovinkaan itkuinen.Eilisen päivän söin suunnilleen pelkästään kaurapuuroa välttääkseni uuden samanlaisen yön, ja kas kummaa, neiti nukkuikin kaksi neljän tunnin pätkää. Sattumaa vai ei?

Mitään päivärytmiä meillä ei vielä todellakaan ole, mutta tyttö on kyllä ruvennut olemaan hereillä aiempaa enemmän. Olen pyrkinyt siihen, että aamuisin herättäisiin kaikki suunnilleen samoihin aikoihin, jotta unipainetta kertyisi sitten iltaan ja saisin tytönkin yöunille ihmisten aikoihin, kun poika kuitenkin herättää meidät viimeistään seitsemältä. Toki välillä tehdään myös niin, että mies hoitaa pojan aamutoimet ennen töihin lähtöään, jos olen vielä sopivasti vauvan kanssa nukkumassa.
Toistaiseksi molemmat lapset ovat nukkuneet päikkäreitä yhtä aikaa joka päivä, joten olen saattanut itsekin ummistaa silmäni hetkeksi. Toisaalta se on sitten se ainoa hetki päivästä, jolloin ehtii tehdä asioita ihan rauhassa, joten pitää päättää, meneekö uni muiden hommien edelle. Tänään valitsin näemmä blogin päivityksen :) 


perjantai 8. toukokuuta 2015

Kaksviikkoinen

Täällä menee aika hyvin!

Neiti on nyt kahden viikon ikäinen ja toistaiseksi varsin rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Nukkuu, syö, kakkaa. En muistanutkaan, että vastasyntyneet nukkuvat näin paljon! Olen ollut yllättävän virkeä itse, kun vertaa esikoisen syntymään. Kai sitä oli esikoisen synnyttyä niin sekaisin kaikesta uudesta, että uudenlainen kaaos vei kaikki voimat. Nyt on kyllä auttanut se, etteivät baby blues -hormonit jyränneet synnytyksen jälkeen yhtä voimakkaasti kuin viimeksi, ja olen osannut nukkua, kun vauva nukkuu ja säilyttänyt ruokahaluni, ja ylipäänsä osannut suhtautua vauvaan paljon varmemmin kuin viimeksi. Yksi iso asia on ollut se, että imetys sujui nyt heti alusta lähtien hyvin, kun pojan kanssa kipuilimme sen kanssa aluksi, mikä aiheutti minulle tuolloin suurta huolta vauvan riittävästä ravinnonsaannista, tosin näin jälkikäteen ajateltuna ihan turhaan. Tosin kun maito oikein kunnolla kolmantena päivänä synnytyksestä nousi, ja vauvan oli vaikea saada imuotetta jättipinkeästä tissistä, niin hetkellinen epätoivon häivähdys koettiin nytkin, varsinkin kun kätilö toi vihaamani rintakumin avuksi ongelmaan. Tällä kertaa selvisin kuitenkin vain vuorokauden mittaisella rintakumiepisodilla, ainakin näin nyt toivon.

Vauva nukkuu aika mukavasti, sellaisia kolmen-neljän tunnin pätkiä öisin, yhden kerran jo kuudenkin tunnin pätkän yöllä, jolloin tietenkin itse heräilin jo useamman kerran ja mietin, että herätänkö vauvan syömään :) Mutta siis pääasiassa sellainen kolmen tunnin vauva taitaa olla, tosin syö isoveljeään paljon nopeammin, mitään puolen tunnin-kolmen vartin imetyssessioita ei ole tällä kertaa tarvinnut tehdä. Ja vauvan paino on siis kuitenkin noussut ihan hyvin, nyt ollaan pari sataa grammaa syntymäpainon (3,5 kg) yli. Ja pissa-kakkavaippaa tulee ihan mukavasti, oi näitä äitiyden iloja! ;)

Itse olen toipunut synnytyksestä mielestäni hyvin. Onhan se mukava, kun painoa on nyt 11 kg vähemmän kuin synnärille lähtiessä. Toki tässä on vielä matkaa lähtöpainoon, mutta otetaan nyt ekaksi tavoitteeksi vitosella alkava paino itselle.
Synnytyksessä minulle tehtiin episiotomia, ja eka viikko synnytyksen jälkeen oli aika tuskaista ja turhauttavaa, kun en voinut lainkaan istua ja käveleminenkin oli vähän niin ja näin, mutta sitten helpotti nopeassa tahdissa, ja vauvan ollessa 8 päivän ikäinen käytiin ekalla vaunulenkillä ja nyt voin jo istua kovallakin alustalla. Jälkivuotokin alkaa onneksi olla aika vähäistä eli pikku hiljaa mennään normaalimpaan suuntaan.

Isoveli on ottanut pikkusiskon vastaan todella hyvin, ei taida vielä tajuta, että neiti on tullut tänne jäädäkseen. Mutta toistaiseksi hyvä näin! Onhan tässä nyt taas ihan eri lailla hommaa ja säätämistä, mutta toistaiseksi olen selvinnyt ilman suurempia hermojen menetyksiä. Imettäessä isoveli lukee kirjoja tai tekee palapelejä, mutta ihmisten ilmoille lähteminen on ollut toistaiseksi aika vähäistä silloin, kun olen yksin molempien lasten kanssa. No, pikku hiljaa..